Puruvesi-lehti - näköislehti, s. 9

2019-05-29T04:41:57+03:00

Puruvesi-lehti - näköislehti

PURUVESI KESKIVIIKKO 29. TOUKOKUUTA 2019Helatorstai tuo muutoksia bussien aikatauluihin Torstaina 30. toukokuuta vietettävä helatorstai vaikuttaa bussiliikenteen aikatauluihin. Helatorstaina bussimatkaa suunnitelevien kannattaa tarkistaa päivä-ja vuorokohtaiset aikataulutiedot ja hankkia bussiliput etukäteen Matkahuollosta. Kaikki aikataulutiedot ja pyhäpäivän poikkeukset löytyvät Matkahuollon verkkosivuilta osoitteesta mat-kahuolto.fi. Aikatauluhakuun kannattaa syöttää tarkka lähtöpäivä, jotta hakupalvelu osaa huomioida matkus tuspäivälle mahdollisesti osuvan poikkeusliikenteen. Arki pyhäpäivästä voi aiheutua muutoksia myös pakettipalvelun aikatauluihin.Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki selville Etelä-Savossa on ensimmäisenä maakuntana Suomessa laskettu matkailun hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskenta tehtiin vuosille 2016 ja 2017. Samalla tuotettiin laskuri, jota kehitetään avuksi hiilijalanjäljen seurantaan. Hiilijalanjäljen laskentaan sisältyvät matkailijoiden, päiväkävijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä matkustaminen kohteeseen ja takaisin. Matkan kokonaispäästöistä suurin osa syntyy matkustamisesta kohteeseen ja alueella syntyvistä päästöistä suurin osa tulee majoituksesta. Lähtöalueita vertailtaessa muilta mantereilta tulevan matkailun päästöt olivat noin nelinkertaiset verrattuna päästöihin naapurimaista matkustettaessa. Laskentaa kehitetään edelleen, jotta muutokset päästöjen määrässä saataisiin paremmin näkyviin ja tulokset palvelemaan matkailun hiilenkäytön hallintaa. Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustuksesta. Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki muodostuu kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sekä maakunnan vapaa-ajan asukkaiden toiminnoista. Yhteensä hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 274 kt C02e. Hiilijalanjälki hiilidioksidiekvivalenttina ilmaistuna (C02e) kertoo kaikkien tarkasteltavien kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmastonmuutokseen yhdellä luvulla. Laskennassa huomioitiin matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden osalta samat osa-alueet eli matkustus kohteeseen, majoitus, päivittäinen asiointi, aktiviteetit ja ravitsemis- Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustuksesta. palvelut. Matkailijoiden osuus hiilijalanjäljestä oli 69 prosenttia ja vapaa-ajan asukkaiden 31 prosenttia. Suurimman osuuden hiilijalanjäljestä muodosti matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustus, joka oli lähes puolet kokonaishiilijalanjäljestä. Majoituksen osuus hiilijalanjäljestä oli noin neljännes. Päivittäisen asioinnin, aktiviteettien ja ravitsemispalvelujen osuus oli noin kymmenesosa kokonaispäästöistä. Alueellisen matkailun hiilijalanjäljen laskentaa vertailtiin vastaaviin käytäntöihin useissa eri maissa. Laskentaan ei ole olemassa vakiintuneita malleja, joten tuloksia on hankala vertailla keskenään. Laskennassa joudutaan lisäksi usein käyttämään yleistyksiä ja keskimääräisiä arvoja. - Hiilijalanjälki on silti tarpeen laskea, sillä on tärkeää ymmärtää, mistä päästöt syntyvät sekä pyrkiä vaikuttamaan niihin käytettävissä olevin keinoin. Myös päästöjen muutosta on tärkeää seurata, sanoo laskennasta vastannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin asiantuntija Riina Tuominen Kohti vastuullista matkailua -hankkeesta. Matkailu muuttuvassa maailmassa Majatalo Niemituvan kehittämissuunnitelman tilaaja Osmo Kero kertoo toimineensa matkailuyrittäjänä 30 vuotta pelkän intuition ja mu-tu-tuntuman perusteella. 1990-2000 -luvulla kaikki meni kaupaksi mitä tarjottiin, joten oma vaisto riitti päätöksenteon tueksi. Nyt on toisin ja tietoa tarvitaan entistä enemmän, kun maailma on muuttunut hektisemmäksi. - Ensimmäistä kertaa käytössäni on perusteellinen selvitys kehittämissuunnitelman toimivuudesta, Kero sanoo. Nykyajan matkailija on impulsiivinen, joka ei suunnittele matkojaan Punkaharjun matkailussa hyvää kehitystä. tai tekemisiään kuukausien päähän. Päätökset matkan suunnasta tehdään jopa sääennusteiden perusteella juuri loman alettua. -1990-2000 -luvulla varauskirjaa päivitettiin puheluiden perusteella ja yleensä huoneen varaukset myös toteutuivat. Nyt varauksen peruminen-kin on helppoa ja sen voi tehdä viime tipassa. Maatilamatkailuyrittäj änä uransa aloittanut Kero kokee olleensa alallaan lähes monopoliasemassa Punkaharjulla, mutta nyt toimijoitakin on enemmän ja alueelle saapuvat matkailijat jakautuvat lukuisten palveluntarjoajien kesken. Kerot ovat tyytyväisiä Punkaharjulla tehtyyn työhön matkailun kehittämisessä. Harjun Portin suojista alkaneeseen kehittämistyöhön ovat liittyneet muutkin alueen toimijat ja vuosien kuluessa on saatu paljon hyödyllistä aikaan. Retkiluistelu, hiihtoladut, Topelius-polku, luolan tarjonta ja monet muut palvelut edistävät kaikki alueen houkuttelevuutta. Laskennan lisäksi hankkeessa on esitetty ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja pohdittu, miten matkailusta voisi tulla ilmastollisesti kestävää. Jatkossa matkailun hiilijalanjäljen laskennasta vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto. - Saimaan alue haluaa kestävän matkailun mallialueek-si, tämänkin vuoksi on tärkeää pystyä osoittamaan, että alueella otetaan vakavasti matkailun aiheuttamat ilmas-topäästöt. Matkailijan oleskelusta alueella voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöinen, vaikkei matkustamis-tapaan voitaisikaan vaikuttaa, toteaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo Etelä-Savon maakuntaliitosta. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluja osatoteuttajina olivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus. Muut kumppanit olivat Härkäniemen tuvat, Kaidan Kiho, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomanie-mi, Osuuskauppa Suur-Savo ja Mikkelin Ravirata. Hankkeen päärahoittaja oli Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
http://koodiviidakko.epress.fi/read_issue?issue_id=214054&title_id=2004&page=9